Vauvan yksilöllinen unen tarve
Jokainen vauva on yksilö siinä, minkä verran unta hän tarvitsee. Normaaleja unen vaihteluvälejä on joidenkin luotettavien tutkimusten avulla löydetty. Osa vauvoista tarvitsee selvästi enemmän unta kuin toiset ja erot yksilöiden välisessä unentarpeessa ovat useita tunteja, etenkin mitä pienempi vauva on kyseessä. Esimerkiksi terveistä täysaikaisena syntyneistä kolmen kuukauden ikäisistä vähäisen unentarpeen vauva saattaa nukkua 10-11 tuntia vuorokaudessa, kun taas suuren unentarpeen vauvan vuorokauden unentarve voi olla jopa 18 tuntia. Molemmat näistä tilanteista asettuu siis normaalin variaatioon, mutta voi arjessa aiheuttaa paljonkin hämmennystä, jos esimerkiksi ystävysten tai saman perheenkin eri vauvat asettuvat unentarpeiltaan ääripäihin. Tällöin samankaltaiset päivärytmit eivät voi toimia käytännössä ollenkaan, sillä siinä missä toinen on nukkunut vasta yöunensa, toisen koko vuorokauden unentarve voi olla jo täynnä.
Tärkeintä on kellon sijaan tarkkailla vauvan käyttäytymistä ja jaksamista: jos hän vaikuttaa hereillä ollessaan pääsääntöisesti tyytyväiseltä ja jaksaa kiinnostua ympäristöstään, hän saa todennäköisesti riittävästi unta.
Pienen lapsen uni kehittyy eniten ensimmäisten kahden vuoden aikana, vuorokausirytmin vakioituessa yleensä noin kolmen kuukauden ikään mennessä. Unen kehittyminen ei ole suoraviivaista katkonaisemmasta yhtenäisempään, vaan siihen sisältyy runsaasti erilaisia vaiheita. Esimerkiksi eroahdistuskaudet, tiheän imun kaudet, motorinen kehitys ja hampaiden tulo vaikuttavat ainakin jossain määrin suurimman osan vauvoista nukkumiseen. Tämän lisäksi unentarve vähenee koko ajan, eniten päiväunen kustannuksella.
Kuinka vanhempi voi tukea yksilöllisesti unta?
Tunnista väsymyksen merkit: Silmien hierominen, haukottelu ja katseen harhailu voivat viestiä siitä, että vauva on valmis nukahtamaan. Toisaalta noin 3-4 kuukauden iästä alkaen aiemmin tutut väsymyksen merkit voivat viestiä myös tylsistymisestä, jolloin vauva kaipaakin uusia aistiärsykkeitä (esim. syli, esineiden tutkiminen, ikkunasta ulos katselu, ulkoilu).
Luo rauhallinen uniympäristö: Hämärä valaistus, tasainen ääniympäristö ja mukava nukkumapaikka tukevat unta. Etenkin vuorokausirytmin vasta ollessa kehittymässä, on tärkeää, että vauva nukkuu yöunet pimeässä ja päiväunet valoisassa. Yöunia lähestyessä kaikenikäisten sisäinen kello hyötyy valon vähentämisestä.
Tutustu vauvasi temperamenttiin: siinä missä rauhallisen temperamentin vauva saattaa nukahtaa helposti missä vain miten vain, voi reaktiivisempi vauva tarvita runsaasti enemmän ennakointia, vanhemman apua rauhoittumiseen sekä tietynlaisia olosuhteita.
Huolehdi perustarpeista: Nälkä, epämukava olo tai yksinäisyys voivat vaikeuttaa nukahtamista. Vauva hyötyy läheisyydestä ja hoivasta.
Valitse teillä toimiva nukkumapaikka: vauvan tulee aina nukkua turvallisissa olosuhteissa. Vauva voi nukkua turvallisesti esimerkiksi kantovälineessä, vaunuissa tai sängyssä. Turvakaukalossa nukkuessa pidempään on tärkeää tehdä tauotusta ja nostaa vauvaa pois kaukalosta noin parin tunnin välein.
Seuraa yksilöllistä rytmiä: Jokainen vauva kehittää oman unirytminsä vähitellen. Sen tukeminen lempeästi ilman pakottamista auttaa löytämään perheelle sopivan päivä- ja yörytmin. Yli kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa usein riittää, että aamun heräämisaika on melko vakio, muuten päiväunet voi rytmittää vauvan väsymyksen, unentarpeen ja perheen menojen mukaan.
Muodosta rutiineja: Vauvalle luo turvallisuuden tunnetta, että asiat ovat ennakoitavissa ja tapahtuvat samassa järjestyksessä. Usein varsinkin iltarutiinit muodostuvat itsestään. Iltarutiinina voi alle 6kk vauvalla voi olla esimerkiksi iltapesut, pyjaman pukeminen, loruttelua tai kuvakirjan katselu ja syöttö. Kiinteiden aloituksen myötä iltarutiineihin tulee mukaan usein iltapuuro.
Hanki luotettavaa tietoa! Kovin tarkat ja ehdottoman kuuloiset unentarvetaulukot aikatauluineen eivät lähtökohtaisesti perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön.
Elä rohkeasti! Vauva voi varsin hyvin nukkua päiväuniaan myös liikkeellä ollessa. Vanhemman jaksamisen tueksi kotoa poistuminen säännöllisesti on tärkeää. Myös pieni vauva hyötyy erilaisista aistiärsykkeistä monin eri tavoin.
Miten vanhempi voi tukea omaa jaksamista?
Huolehdi omasta unesta: Varsinkaan pienen vauvan nukkumiseen ei voi paljoa vaikuttaa ulkoapäin ja isommillakin on paljon erilaisia vaiheita, jotka voivat väliaikaisesti huonontaa unta. Vanhemman kannattaakin ainakin osana illoista mennä vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan, varsinkin jos vauvan yöuni on lyhyen puoleinen.
Ota omaa aikaa jo päivällä: Moni vanhempi ottaa ns oman ajan illalla vauvan jo mentyä yöunille. Jos perheessä on toinenkin vanhempi, voi vanhempi kokeilla tehdä itselleen mieluisia ja renotuttavia asioita jo alkuillasta tai päivällä. Jos perheessä ei ole toista vanhempaa, voi vanhempi kokeilla ottaa mikrotaukoja itselleen: vauvan nukkuessa päiväunia tai leikkiessä tyytyväisenä leikkimatolla, voi tehdä edes pienen hetken jotain itselleen mieluista.
Entä jos vauva nukkuu vain lähellä? Varsinkin pienet vauvat nukkuvat joskus parhaiten vain vanhemman välittömässä läheisyydessä tai vauva saattaa herätä tiheään tarkistamaan vanhemman läsnäoloa. Tällöin ei tarvitse viettää iltaa pimeässä makuuhuoneessa nukkuvan vauvan kanssa, vaan vauva voi aloittaa yöunet vaikka sohvalla sylissä, siirrettävässä sängyssä tai kantovälineessä samalla kun vanhempi rentoutuu esimerkiksi sarjojen äärellä.
Entä jos oma voimat loppuvat? Joskus elämässä tulee tilanteita, että tuntuu että ei jaksa. Vauva saattaa olla suuritarpeinen, voi olla terveydellisiä haasteita tai vaikka synnytyksen jälkeinen masennus. Lue täältä vinkkejä mistä voi hakea apua.
Lähteet:
Paavonen ym. (2020). Normal sleep development in infants: Findings from two large birth cohorts. Sleep Medicine 69:145–154. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2020.01.009
