Pienen vauvan uni

Miten vastasyntynyt nukkuu?

Vastasyntynyt vauva jaksaa valvoa usein vain lyhyitä hetkiä vuorokaudessa, nukahtaen melkeinpä mihin tahansa ja milloin tahansa, useimmiten syöttöön. Vauvan kasvaessa päiväunien määrä laskee kuitenkin suhteellisen nopeasti.  Vauvojen yksilöllisyys vaikuttaa myös uneen. On hyvä ottaa huomioon, että toiset pienet vauvat ovat alusta lähtien enemmän hereillä ja jaksavat valvoa pidempiä aikoja kuin toiset.

Vauvan unen erityinen rakenne altistaa vauvan heräilemään herkästi. Yöheräilyjen taustalla voi myös olla kiintymyskäyttäytyminen ja turvallisuuden tunteen hakeminen, eli vauvan tarve olla lähellä hoivaajaansa. Näin ollen heräily on tietyllä tapaa vauvalle elinehto. On hyvä muistaa, että jos pieni vauva ei aisti sinun läsnäoloasi, hän ei usein ymmärrä mitä tapahtuu ja saattaa hätääntyä. Tästäkin syystä jotkut vastasyntyneet nukkuvat parhaiten ensisijaisen vanhemman iholla tai sylissä. Tämä on siis täysin normaalia ja vaihe menee yleensä ohi kun lapsi hieman kasvaa. 

Päiväunien kesto voi vaihdella paljon ja lyhyet torkut ovat pienillä vauvoilla hyvin tavallisia. Vauva voi herätä myös päiväunilta tiheästi syömään ja varmistelemaan hoivaajan läsnäoloa. Usein vastasyntyneet nukkuvatkin mielellään päiväunet hoivaajan läheisyydessä, eivätkä välttämättä suostu nukkumaan itsekseen esimerkiksi vaunuissa tai pinnasängyssä. Tämä on täysin normaalia! Useat perheet ovat kokeneet kantovälineet käteväksi paikaksi päiväunille, koska ne vapauttavat vanhemman kädet hoitamaan muita askareita tai huolehtimaan isommista lapsista vauvan nukkuessa.

Vauvavuoden ajan uni ja syöminen kulkevat usein käsi kädessä. Vastasyntyneellä on hyvin pieni vatsalaukku ja rintamaito on nopeasti sulavaa, kuten myös nykypäivän kemiallisesti pilkotut lehmänmaitokorvikkeetkin. Näin ollen useat vauvat heräävätkin vähintään noin 2-3h välein syömään läpi vuorokauden. Vauvan kasvaessa, alkavat he useimmiten itse hieman pidentämään syömisvälejä. Yösyötöt turvaavat vauvan optimaalista kasvua ja kehitystä. Nykytiedon valossa alle puolivuotiaan vauvan pisimmän yöunijakson ajatellaan olevan noin viisi tuntia.

Unen rakenne

Vastasyntyneen uni on rakenteeltaan erilaista kuin aikuisilla ja noin puolen vuoden iässä se kehittyy enemmän aikuisen unta vastaavaksi. Aikuisen ja vauvan unisyklien pituuden erot osaltaan selittävät, miksi vanhempi kokee yöheräilyt rankkoina.  Vauvan unisykli on alle tunnin mittainen, kun taas aikuisella se on noin 1,5 tuntia. Vanhempi herää usein kesken oman unisyklinsä syvän unen vaiheen. 

Vastasyntynyt vauva nukkuu paljon ns. aktiiviunta, joka vastaa aikuisen vilkeunta eli unen vaihetta, jolloin unia nähdään. Aktiiviunen aikana vauva saattaa liikutella kasvoja ja raajoja, äännellä ja olla imevinään. Aktiiviunen aikana vauva siis saattaa näyttää hereillä olevalta, vaikka nukkuu.

Pienen vauvan hiljainen uni vastaa aikuisen syvää unta. Hiljaisen unen aikana vauva nukkuu sikeästi eikä herää niin herkästi esim. ympäristön ääniin. Jos vauva nukkuu parhaiten sylissä, voi syvän unen aikana kokeilla laskea hänet pois sylistä. 

Pienen vauvan unen erityinen rakenne selittää osaksi sitä, miksi vauvat heräävät herkästi. Aktiiviunen määrä on vastasyntyneellä jopa yli puolet, jolloin uni on melko kevyttä. Vauva havahtuu herkimmin aktiiviunen aikana ja unisyklien välissä. 

Unen rakenne muuttuu enemmän aikuisen unen kaltaiseksi läpi vauvavuoden ja vielä sen jälkeenkin. Tämä on yksi syy siihen, miksi yöheräilyjen määrä vähenee ensimmäisen ikävuoden jälkeen ihan itsekseen.

Vuorokausirytmi –yön ja päivän erottuminen

Niin vauvalla kuin aikuisellakin uni-valverytmiä säätelee kaksi asiaa: homeostaasi eli unipaine sekä sirkadiaaninen rytmi eli vuorokausirytmi. Unipainetta kertyy koko valveillaolon ajan ja nukkuminen vähentää sitä (lyhyet päiväunet vähän, pitkät enemmän). 

Vauvan oma melatoniinin eli yöhormonin tuotanto käynnistyy vasta noin parin kuukauden ikäisenä ja noin puolen vuoden ikään mennessä on vuorokausirytmi kypsynyt. Siihen asti nukkumista ohjaa lähinnä ns. unipaine ja yötä päivästä erottaa ulkoiset vihjeet. Näin ollen vuorokauden jakautuminen yöhön ja päivään on vauvan omaksuttavissa vanhempien ohjauksen ja toiminnan kautta.

Tavallinen kanssakäyminen auttaa vastasyntynyttä erottamaan hiljalleen päivän yöstä: päivällä on valoisaa, kuuluu elämisen ääniä, seurustellaan vanhempien kanssa ja nukutaan päiväunet valoisassa. Yöllä taas on pidetään ympäristö pimeänä tai hämäränä, vanhemmat puhelevat hiljaa ja ympäristö on hiljainen.

Imetetyt vauvat saavat rintamaidosta illalla ja yöllä tryptofaania, joka on melatoniinin esiaste. Tämän takia vauva nukahtaa helposti ja rinnalle. Imetys siis tukee vauvan vuorokausirytmiä silloin, kun vauvan oma melatoniinin tuotanto ei ole vielä käynnistynyt.

Paljonko vauva nukkuu?

Pienillä vauvoilla on hyvin erilaiset ja yksilölliset unen tarpeet. Yksi vauva ottaa lyhyitä torkkuja pitkin vuorokautta, kun taas toinen syntymästä asti nukkuu 3-4h kerrallaan, kumpikin normaaleja vastasyntyneitä. Unen määrä on sopiva, jos vauva voi päivisin hyvin ja vaikuttaa virkeältä unien välissä.

Vauvan kasvaessa pitenee hiljalleen yön unipätkät, päiväunien määrä vähenee ja nukkumaanmenoaika yöunille saattaa siirtyä aikaisemmaksi. Alle neljän kuukauden ikäisen vauvan unen tarve ja unipätkien pituudet vaihtelevat jopa päivittäin. Tämän takia pieni vauva ei tarvitse päivärytmiä tai heidän untaan ei tarvitse seurata. Sairaudet ja muut tilapäiset stressitekijät voivat lisätä hetkellisesti unen tarvetta.

Lähteet:

Basis Online. (2022). https://www.basisonline.org.uk/hcp-normal-sleep-development/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2022). Lapsen unen rakenne ja kehitys. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lapsen-uni/lapsen-unen-rakenne-ja-kehitys

Paavonen, E. J.,  & Saarenpää-Heikkilä, O. (2022). Pikkulasten normaali unen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät. Duodecim.

Stenberg. (2019). Elimistön fysiologiaa unen aikana. Duodecim.